Suomi English Русский Chinese 中文 Nederlands Francais Deutsch Ελληνικά In italiano En español Poland ?

Creative Commons License
Tämän teoksen teksti­sisällön käyttö­oikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epä­kaupallinen-Tarttuva 3.0 -lisenssi. Lisätiedot täältä.

Avaruus » Kuu 2

Kuu 2

Eräs nimimerkki tiede.fi-keskusteluissa kirjoittaa näin:

"Kulmistumis-räjähtämis-hypoteesi selittää myös Maan rautaydintä vastaavan rautaytimen puuttumisen Kuulta. Vesijohtovettä olevan pisaran vaipan kovettuessa vaippa on selvästi erilaista ainetta kuin sulana pyörivä pisaran ydin, joka näyttää pikemminkin sumumaiselta, ei lainkaan ruskealta. Kovettumiseen ja kulmistumiseen liittyy siis jonkinlainen aineitten erottuminen. Kun kova vaippa on saavuttanut tietyn paksuuden tapahtuu voimakas räjähdys, jossa yksi kulma vaipasta sinkoutuu ulos jääden toisinaan kiertämään emoaan keittolevyn koveraan syvennykseen. Samalla emopisara sulaa jälleen nesteeksi."

Tässä saattaa hyvinkin olla perää.

Itse olen epäillyt, josko planeetat ovat syntyneet suoraan Auringosta.

Miten levyn keskellä olevassa syvennyksessä kelluvaan vesipisaraan sitten syntyy vaippa ajatukseni mukaisesti?

No, levystähän avautuu energisiä energiakimppuja, jotka aiheuttavat ns. kylmäfuusion, eli ne putsaavat vesipisaran pinnalla olevista vesimolekyyleistä avautuvat energia-aallot mukaansa vesipisaran keskustaan, ja näin vesipisaran pinnalla olevat vesimolekyylit jatkavat hetken laajenemistaan ilman, että tönisivät toisiaan poispäin toisistaan.

Ne siis yhdistyvät raskaamman aineen atomeiksi.

Kun prosessi jatkuu, vaipan paksuus kasvaa, ja keskustassa "loppuun" palavat energiakimput lisäävät keskustan energiaa, ja näin keskustan paine kasvaa ja kasvaa, kunnes tapahtuu normaalia voimakkaampaa räjähtämistä, jonka seurauksena vesipisarasta voi sinkoutua energiaa, joka muodostaa vesipisaraa kiertävän "kuun".

Maapallon vaippa olisi tämän ajatuksen mukaan syntynyt samalla periaatteella, mikä siis selittää ns.kylmäfuusion, ja paljon nykyisiä voimakkaammat tulivuorenpurkaukset olisivat singonneet nykyisen kuun energian poispäin Maapallon keskustasta riittävällä pakonopeudella.

Edelleen

Nythän kaukaisten tähtien lähellä havaitaan kiertävän erittäin vähän tiheitä kaasuplaneettoja, jotka ajatukseni mukaan ovat kaasuplaneettoja, jotka ovat työntyneet poispäin tähdestään aikaisemmin kauempana, ja ajan kanssa kaasuplaneettojen läpi menevät neutriinot ovat hankautuneet vähemmän ja vähemmän kaasuplaneetan kaasumolekyylien ytimistä avautuviin energia-aaltoihin, koska kyseiset molekyylit ovat ajan kanssa laajentuneet/räjähtäneet sikäli niin kauan aikaa, että niistä avautuva energia saa vierellä olevan molekyylin työntymään kauemmaksi pienemmällä energialla.

Nyt neutriinot eivät enää siirrä liike-energiaansa yhtä paljon kuin tiheämmän kaasuplaneetan molekyyleihin, ja näin kevyen kaasuplaneetan työntyminen poispäin tähdestään hidastuu, ja tähden pinta saavuttaa kolmiulotteisesti laajenevaa kaasuplaneettaa, kunnes se asettuu työntymään poispäin tähdestään niin lähelle tähteä, että yksi kierros kestää vain noin 4 vuorokautta.

Tässä vaiheessa kuvaan tulee ns. kylmäfuusioilmiö, kaasuplaneetalle alkaa kehittymään vaippa/kiinteä pinta jne.

Onko Merkurius vimeisin kyseisen kaltaisen prosessin käynyt planeetta aurinkokunnassamme?

Entä alkaako kaukaisin kaasuplaneettamme Neptunus jossakin vaiheessa lähestyä Aurinkoa suhteellisesti ottaen, ja mitä siitä seuraa maapallon elämälle?

Liittyvätkö nämä ilmiöt massasukupuuttoon jne?

Onesimple

:);):)

Tämä sivu kaipaa muokkaamista englannin kieliselle sivulle.