Atomit

Käännetty versio

Uusi atomimalli

Atomien ytimet laajenevat kolmiulotteisesti, avautuen energia-aaltoja joilla on elektroni ja fotoni luonne.

Vanha versio

Litiumatomin osaset (PD)

Atomit - nuo aineen jakamattomat pienimmät osat. No ei. Kaikki aine on yhtä ja samaa energiaa, eli voi hyvinkin olla, että aineen voi aina vain jakaa pienempään ja pienempään osaan.

Ehkäpä ns. protonit ja neutronit ovatkin astetta pienemmän aineen kokoluokan tähtiä, jotka näin ollen koostuisivat aivan mahdottoman monesta astetta pienemmän aineen kokoluokan atomista, ja näistä "tähdistä" siis avautuisi energia-aaltoja aivan, kuten meidän havaitsemistamme tähdistä avautuu energia-aaltoja. Vai olisivatko ns. kvarkit niitä astetta pienemmän aineen kokoluokan tähtiä?

Mitä useampi erillinen energiakeskittymä atomin ytimessä on, sitä enemmän ne saavat toisensa palamaan/räjähtämään, ja sitä tiheämpiä energia-aaltoja atomien ytimistä avautuu, ja sitä enemmän kyseiset aallot omaavat ns. elektroneja. Tämä menee toistamiseksi, mutta edelleen pitää muistaa, että kyseiset energiakeskittymät laajenevat kolmiulotteisesti.

Jotta raskaiden aineiden atomit omaisivat yhtä paljon ns. elektroneja koko ajan laajentuessaan kolmiulotteisesti, pitää raskaiden aineiden atomien ytimistä avautua koko ajan myös suhteellisesti enemmän ja enemmän energiaa suhteessa kevyiden aineiden atomeihin, joista toki myös avautuu aina vain enemmän ja enemmän energiaa, ja näin kyseiset aallot omaavat elektroniverhon tiheyden aina vain kauempana ja kauempana atomin ytimestä. Raskaiden aineiden atomien ytimissä palaa eli laajenee enemmän energiaa kuin kevyiden aineiden ytimissä, ja energian palaminen myös kiihtyy samassa suhteessa nopeammin, kuin kevyiden aineiden atomien ytimien energian palaminen kiihtyy, ja näin raskaat aineet säilyttävät saman tilavuuden suhteessa kevyisiin aineisiin, ja aineiden samat ominaisuudet säilyvät näin pitkiäkin aikoja.

Atomithan laajenevat vieri vieressä tönien toisiaan poispäin toisistaan, ja jos kahden atomin välistä menee riittävän energian omaava energiatihentymä, voi tämä energiatihentymä putsata atomien ytimistä avautuvat energia-aallot mukaansa, minkä jälkeen kyseisten atomien ytimet tulevat tönityiksi toistensa lähelle, ja näin syntyy raskaampia aineita. Tästä kerron lisää mm. kylmäfuusiossa.

Jos taas tietyn raskaan aineen ytimeen saadaan lipumaan väliaineessa tietyn energian omaava energiatihentymä, pääsee tämä energiatihentymä atomin ytimessä olevien kolmiulotteisesti laajenevien energiakeskittymien väliin, ja niistä avautuvat energia-aallot saavat tämän "pienen" mutta riittävän energian räjähtämään niin voimakkaasti kohti kahta ns. protonia ja neutronia, että nämä tällä energialla sinkoutuvat viereisten atomien ytimiin ja saavat siellä aikaiseksi vastaavan ilmiön, jolloin sinkoutuvia protoneita ja neutroneita onkin jo neljä, ja niin edelleen. Näin syntyy ketjureaktio, joka tunnetaan nimellä fissio.

Atomeiden havaitaan ikäänkuin hyppivan esineiden pinnalla ja tämähän selittyy niin että kyseiset esineiden pinnoilla olevat atomit tulevat tönityiksi poispäin esineestä nopeammin kuin esine laajenee. Irti tönittyyn atomiin siis tuli riittävästi enemmän energiaa esineestä päin kuin toisesta suunasta ja näin atomi itse räjähti enemmän energiaa kohti esinettä, jolloin atomi pääsee hetkellisesti irti esineen pinnasta, kunnes esineen pinta tavoittaa atomin jne.

Atomitkin siis ovat kolmiulotteisesti laajenevia energiakeskittymiä, joista avautuu energia-aaltoja, joilla on elektroni- ja fotoniluonne.

Savor

:);):)