Jäätyvä vesi

Energia-aallot siis vuorovaikuttavat toistensa kanssa.

Ainakin kahdella eri tavalla, niin että molemmat ilmiöt selittyvät yhdellä yksinkertaisella periaatteella.

Vastaan tuleva energia-aalto saa energia-aallon joko levittäymään nopeammin tai hitaammin.

Jos lomittain menevät energiakimput putsaavat/absorboivat mukaansa osan vastaan tulevista energiakimpuista avautuvista energia-aalloista niin että ne itse avautuvat vähemmän energiaa vastaan tulevia energiakimppuja kohti kuin putsaavat mukaansa, niin silloin aallon levittäyminen hidastuu.

Voisi ajatella että yleensä aallot saavat toisensa levittäytymään nopeammin.

Entäpä kun laajenevista vesimolekyyleistä avautuvat energia-aallot saavat vierellä olevasta laajenevasta vesimolekyylistä avautuvat energia-aallot levittäymään hitaammin?

Nyt aalto kohdistuu pienemmälle alueelle ja osuu kokonaisuudessaan vierellä olevaa vesimolekyyliä kohti. Sama ilmiö joka puolella vesimolekyyliä, niin että vierellä olevista laajenevista vesimolekyyleistä tulevat energia-aallot hidastavat levittäymistään enemmän kuin molekyylit itse laajenevat.

Nyt vesi jämähtää jäähän koska laajenevat vesimolekyylit lukittautuvat laajenemaan vieri vieressä.

Samalla selittyy se miksi 4 asteinen vesi laajenee kun sen lämpötila viilenee. Nyt laajenevat vesimolekyylit jaksavat töniä toisiaan pois päin toisistaan voimakkaammin, koska avautuvat aallot "ohjautuvat" lähes kokonaan vierellä olevia laajenevia vesimolekyylijä kohti.

Kuningas on puhunut, UGH!

Sama asia eri sanoin.

Kuvatkoon laajenevat jalkapallot vesimolekyylejä joista avautuu laajenevia pingispalloja eli energiaa aaltoina joka suuntaan.

Kun veden lämpötila on yli 4 astetta, pingispallot ohjautuvat osittain vierellä olevien jalkapallojen ohi. Silloin jalkapalloihin tulee eri suunnista eri määrä energiaa eli pingispalloja.

Kun veden lämpötila laskee alle 4 asteen, pigispalloja ohjautuu koko ajan vähemmän ja vähemmän vierellä olevien jalkapallojen ohi.

Tämä siksi että vastaan tulevat laajenevat pingispallot tempaavat mukaansa pingispalloista avautuvia vielä pienempiä palloja, jolloin samaan suuntaan liikkuvat pingispallot eivät töni toisiaan pois päin toisistaan samassa suhteessa kuin ne itse laajenevat. Silloin jalkapallot laajenevat nopeammin kuin niitä kohti tulevat pingispallo-aallot levittäytyvät.

Nyt aina vain suurempi ja suurempi osa laajenevista pingispalloista osuu vierellä olevaan laajenevaan jalkapalloon ja näin jalkapallot lopulta lukittuvat laajenemaan vieri vieressä eli vesi jämähtää jäähän.

Mitä enemmän pingispalloja osuu suoraan vierellä oleviin jalkapalloihin, sitä energisemmin laajenevat jalkapallot jaksavat töniä toisiaan pois päin toisistaan ja sen takia vesi laajenee kun sen lämpötila laskee alle 4 asteen.

Silloinhan veteen ei tule ulkoa päin niin paljoa energiaa aaltoina ja näin vesimolekyylit löytävät tasapainoisen tavan laajentua vieri vieressä.

UGH, Kuningas on taas puhunut loogisen yksinkertaisen kauniisti.

Ps. Kuvaan vesimolekyylejä isommiksi kuin niistä avautuvissa energia-aalloissa olevat energiakimput. Tokihan esim. atomien ytimissä on todella paljon enemmän energiaa kuin elektroneissa, mutta silti elektronit peittävät tilasta enemmän kuin atomien ytimet. Ns. elektroneissa energia on todella paljon vähemmän tiheämmin kuin energia on atomien ytimissä.

Kun vierellä olevan atomin ytimestä tuleva elektroni lähestyy laajenevan atomin ydintä, se muuttuu tiheämmäksi. Elektronin erillistä laajenevista energiakimpuista avautuvat energia-aallot palavat loppuun atomin ytimestä avautuviin energiakimppuihin ja tempautuvat niiden mukana pois päin sen atomin ytimestä jota kohti eektroni on menossa. Näin elektronin tilavuus pienenee suhteessa atomin ytimeen ja lopulta se itse palaa loppuun atomin ytimestä avautuvaan energiaan ja tempautuu sen mukana pois päin sen atomin ytimestä jota kohti se oli menossa.

Myöhemmin siitä ja muusta atomin ytimestä ulos päin tulevasta energiasta syntyy uusia elektroneja ajatukseni mukaisesti.

Rauhaa

:);):)